Asiakastakki / Jacket for a customer
Asiakkaakseni tarjoutui yksi luokkakavereistani. Asiakkaalla oli valmiiksi Marimekon kangasta, josta hän halusi takin. Hänellä oli heti aika selkeä mielikuva, että hän haluaisi a-linjaisen hupullisen takin, jossa on taskut.
Asiakas kertoi haluavansa hupun olevan kahdesta palasta. Hän halusi takista polvipituisen. Takkiin oli ensin tarkoitus tulla vetoketjutaskut, mutta päädyimme lopulta liivitaskuihin. Hihansuihin valittiin resorit.
Itse kaavat tein Grafiksella. Se ei ollut ihan mutkatonta, mutta sain paljon harjoitusta, ja opin uusia asioita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuosittelin mitään "ihan omaa" Grafiksella.
En oikein luottanut siihen, että kaavat olisivat edes sinne päin oikeanlaiset, joten tein proton.
Takin miehustakankaassa on puuvillaa ja elastaania, vuori on asetaattia.
Koska kankaassa oli elastaanin takia reilusti joustoa, ja sitä haluttiin vähentää, valitsin tukikankaan sen mukaisesti. Jälkeenpäin ajateltuna sama tukikangas valkoisena olisi varmaankin ollut parempi kuin harmaa.
Miehustakangasta oli todella niukasti, eikä siitä jäänyt juuri mitään yli. Hihoista oli alunperin tarkoitus tulla sen verran pitkät, että ne peittävät osittain resorin. Kangas ei kuitenkaan riittänyt siihen.
Asiakastakissa käytin ensimmäistä kertaa erikoiskoneluokan välinettä, jolla saa kiinnitettyä neppareita ja sirkkoja. Ei ollut vaikeaa.
Minulla kävi tuuri, että sain tutun asiakkaan, joka oli koko ajan paikalla sovituksia varten ja kertomassa mielipiteensä.
Varmaan suurin ongelma, mikä takin kanssa tuli eteen, oli se kun en tajunnut, että asiakas saattaisi haluta vetoketjun. Ja niin hän oli halunnut, minä vain olin ajatellut ettei takkiin tule muuta kuin nepparit. En ollut vielä ehtinyt leikkaamaan kangasta, joten olisin voinut vielä vaihtaa vetoketjuun, mutta asiakas ei halunnut tuottaa liikaa vaivaa.
Syksyllä ja alkukeväästä koulun kanssa ei ollut oikein minkäänlaista kiirettä. Kuitenkin nyt parin viimeisen kuukauden aikana tahtia piti kiristää todella paljon. En osannut odottaa sitä ja siksi olisin voinut alusta alkaen olla ripeämpi. Ensimmäinen oikea asiakastyö pelotti, siksi lykkäsin sen aloittamista ja keskityin muihin töihin. Kiireen takia en pystynyt sellaiseen jälkeen johon voin tietää olevani tyytyväinen. En ehtinyt oikein pysähtyä miettimään, voisiko joitain kohtia, mihin en ollut tyytyväinen, tehdä jollain toisella tavalla. Piti vain mennä vauhdilla eteenpäin. Olisin kyllä myös voinut jaksaa jäädä koulun jälkeen pidemmäksi aikaa työskentelemään.
Olen jotenkin yllättynyt siitä, että lopputulos on kuitenkin ihan takin näköinen. Aiempiin töihin verrattuna en ole yhtä tyytyväinen, mutta pidän hyvänä sitä, että pystyin kuitenkin valmistamaan sen mitä pitikin. Ajan käydessä vähiin ajattelin, että joutuisin tekemään takin niin kiireessä, ettei lopputulos olisi mistään kotoisin. En oikein osaa arvioida kuinka hyvä takista tuli ja kuinka paljon parempaan olisin pystynyt, kun en ehtinyt edes katsoa koko työtä ennen kuin nyt kun se on valmis. Asiakas sanoo olevansa tyytyväinen, mutta luulen ettei hän ilkeäisi sanoa muutakaan.
Blogin kannalta suoriuduin huonosti. Dokumentoin tekemisprosessia todella paljon vähemmän kuin aikaisemmin. En ole halunnut joutua selittelemään, miten blogista puuttuu sitä sun tätä, mutta tällä kertaa kävi niin.
 |
| Luonnoksia |
Asiakas kertoi haluavansa hupun olevan kahdesta palasta. Hän halusi takista polvipituisen. Takkiin oli ensin tarkoitus tulla vetoketjutaskut, mutta päädyimme lopulta liivitaskuihin. Hihansuihin valittiin resorit.
 |
| Harjoittelin kaavojen kuosittelua ensin pienessä koossa. |
Itse kaavat tein Grafiksella. Se ei ollut ihan mutkatonta, mutta sain paljon harjoitusta, ja opin uusia asioita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuosittelin mitään "ihan omaa" Grafiksella.
En oikein luottanut siihen, että kaavat olisivat edes sinne päin oikeanlaiset, joten tein proton.
 |
| Proton sovituksessa tulleet muutokset. |
Takin miehustakankaassa on puuvillaa ja elastaania, vuori on asetaattia.
 |
| Tukikangaskokeiluja |
Koska kankaassa oli elastaanin takia reilusti joustoa, ja sitä haluttiin vähentää, valitsin tukikankaan sen mukaisesti. Jälkeenpäin ajateltuna sama tukikangas valkoisena olisi varmaankin ollut parempi kuin harmaa.
 |
| Leikkuusuunnitelma |
 |
| Ehdin leikata vuorikankaan ennen kuin tajusin ottaa kuvan, joten tässä on piirrustus vuori leikkuusuunnitelmasta. |
Miehustakangasta oli todella niukasti, eikä siitä jäänyt juuri mitään yli. Hihoista oli alunperin tarkoitus tulla sen verran pitkät, että ne peittävät osittain resorin. Kangas ei kuitenkaan riittänyt siihen.
 |
| Taskujen valmistus |
 |
| Valmis, mutta ei kovin nätti tasku |
 |
| Väärin! En kiireessä ehtinyt tajuta, että muotolaskospohja olisi pitänyt muuttaa, ennen kuin vasta sitten kun oli liian myöhäistä. Niinpä rintamuotolaskos kääntyi miehustassa ja vuorissa samaan suuntaan. |
 |
| Vuori valmiina ripustinlenkin kanssa. |
 |
| Huppua piti vielä muokata. Sovituksissa se oli aina jäänyt kunnolla neulaamatta, niin en ollut huomannut, miten huonolta se näytti. |
 |
| Helmantasaus on tehty! |
 |
| Painonappien paikat |
Asiakastakissa käytin ensimmäistä kertaa erikoiskoneluokan välinettä, jolla saa kiinnitettyä neppareita ja sirkkoja. Ei ollut vaikeaa.
 |
| Väliaikainen kulutuslaskelma |
 |
| Asiakas takissaan |
Minulla kävi tuuri, että sain tutun asiakkaan, joka oli koko ajan paikalla sovituksia varten ja kertomassa mielipiteensä.
Varmaan suurin ongelma, mikä takin kanssa tuli eteen, oli se kun en tajunnut, että asiakas saattaisi haluta vetoketjun. Ja niin hän oli halunnut, minä vain olin ajatellut ettei takkiin tule muuta kuin nepparit. En ollut vielä ehtinyt leikkaamaan kangasta, joten olisin voinut vielä vaihtaa vetoketjuun, mutta asiakas ei halunnut tuottaa liikaa vaivaa.
Syksyllä ja alkukeväästä koulun kanssa ei ollut oikein minkäänlaista kiirettä. Kuitenkin nyt parin viimeisen kuukauden aikana tahtia piti kiristää todella paljon. En osannut odottaa sitä ja siksi olisin voinut alusta alkaen olla ripeämpi. Ensimmäinen oikea asiakastyö pelotti, siksi lykkäsin sen aloittamista ja keskityin muihin töihin. Kiireen takia en pystynyt sellaiseen jälkeen johon voin tietää olevani tyytyväinen. En ehtinyt oikein pysähtyä miettimään, voisiko joitain kohtia, mihin en ollut tyytyväinen, tehdä jollain toisella tavalla. Piti vain mennä vauhdilla eteenpäin. Olisin kyllä myös voinut jaksaa jäädä koulun jälkeen pidemmäksi aikaa työskentelemään.
Olen jotenkin yllättynyt siitä, että lopputulos on kuitenkin ihan takin näköinen. Aiempiin töihin verrattuna en ole yhtä tyytyväinen, mutta pidän hyvänä sitä, että pystyin kuitenkin valmistamaan sen mitä pitikin. Ajan käydessä vähiin ajattelin, että joutuisin tekemään takin niin kiireessä, ettei lopputulos olisi mistään kotoisin. En oikein osaa arvioida kuinka hyvä takista tuli ja kuinka paljon parempaan olisin pystynyt, kun en ehtinyt edes katsoa koko työtä ennen kuin nyt kun se on valmis. Asiakas sanoo olevansa tyytyväinen, mutta luulen ettei hän ilkeäisi sanoa muutakaan.
Blogin kannalta suoriuduin huonosti. Dokumentoin tekemisprosessia todella paljon vähemmän kuin aikaisemmin. En ole halunnut joutua selittelemään, miten blogista puuttuu sitä sun tätä, mutta tällä kertaa kävi niin.
Comments
Post a Comment